Sivut

maanantai 15. tammikuuta 2018

SYYSKUUN JUMALAT;SAARA HENRIKSSON

Saara Henrikssonin (1981) kirja Syyskuun jumalat kertoo eri henkilöiden välityksellä nykypäivän ja historiankin Unkarista ja asukkaista.
Kirja on kirjoitettu mukaansa tempaavasti, joten suosittelen sitä sellaisille jotka etsivät jotakin erilaista luettavaa.


Teokset:

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Novelleja kokoomateoksissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • ”Tanssijan tarina”. Teoksessa Tero Liukkonen (toim.): Novellit 2005. Helsinki: Gummerus 2005. ISBN: 951-20-6795-1
  • ”Muurit”. Teoksessa Veera Aaltonen (toim.): Kesä Rynkyn kanssa ja muita novelleja. Vasemmistonuorten vuonna 2010 järjestämän kirjoituskilpailun parhaimmistoa. Helsinki: Into, 2010. ISBN 978-952-264-009-3.
  • ”Arkistonhoitajan salaisuus”. Teoksessa J. S. Meresmaa & Markus Harju (toim.): Steampunk! Koneita ja korsetteja. Tampere: Osuuskumma, 2012. ISBN 978-952-6642-02-4.
  • ”Painovoiman sieppaamat”. Teoksessa Saara Henriksson & Erkka Leppänen (toim.): Huomenna tuulet voimistuvat. Tampere: Osuuskumma, 2013. ISBN 978-952-6642-06-2.
  • ”Tehtaanpuiston hirviö”. Teoksessa Juri Nummelin (toim.): Kuun pimeä puoli: Suomalaisia ihmissusinovelleja. Helsinki: Jalava, 2013. ISBN 978-951-887-483-9





Saara Henrikssonin kuva

keskiviikko 18. lokakuuta 2017

PITKÄN PÄIVÄN ILTA;KAZUO ISHIGURO

Vuoden 2017 Nobel-palkinnon voittajan Kazuo Ishiguron(1954) kirja Pitkän päivän ilta, kertoo hovimestarista, joka saa yllättäen isännältään loman, ja päättää käyttää sen matkustelemalla Englannissa. Kirja kertoo päivittäin siitä , mitä matkan varrella tapahtuu.
Teokset:
  • Introductions 7: Stories by New Writers. Yhteisjulkaisu. Faber & Faber, 1981. ISBN 978-057-11-1680-5.
  • Silmissä siintävät vuoret. (A Pale View of Hills, 1982.) Suomentanut Marjatta Kapari. Tammi, 1983. ISBN 951-30-5690-2.
  • Menneen maailman maalari. (An Artist of the Floating World, 1986.) Suomentanut Helene Bützow. Tammi, 1988. ISBN 951-30-6701-7.
  • Pitkän päivän ilta. (The Remains of the Day, 1989.) Suomentanut Helene Bützow. Tammi, 1990. ISBN 951-30-9201-1.
  • The Unconsoled (1995)
  • Me orvot. (When We Were Orphans, 2000.) Suomentanut Helene Bützow. Tammi, 2002. ISBN 951-31-1866-5.
  • Ole luonani aina. (Never Let Me Go, 2005.) Suomentanut Helene Bützow. Tammi, 2005. ISBN 951-31-3195-5.
  • Yösoittoja. (Nocturnes, 2009.) Suomentanut Helene Bützow. Tammi, 2011. ISBN 951-31-4922-2.
  • Haudattu jättiläinen. (The Buried Giant, 2015.) Suomentanut Helene Bützow. Tammi, 2016. ISBN 978-951-31-8652-4.


Kuvahaun tulos haulle Kazuo Ishiguro
Kuvan lähde:www.theguardian.com)

HE;SAHLBERG ASKO

Asko Sahlbergin (1964)ohut mutta paljon antava kirja He on kuvaus erään maalla asuvan perheen elämästä, ja siitä mitä tapahtuu, kun talon poika palaa sodasta. Kirja sijoittuu 1900 luvun alkuvuosiin ja päättyy 1918, jolloin sota päättyy ja sen päättyminen tuo suuria mullistuksia perheen elämään. Toiset jäävät, ja toiset muuttavat kaupunkiin, eräät kirjan henkilöt aikovat matkustaa Amerikkaan saakka.
Teokset:
Pimeän ääni. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-25011-2.Hämärän jäljet. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-27261-2.Paluu pimeään. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-30788-2.Yö nielee päivät. Helsinki: LIKE, 2014. ISBN 978-952-01-0929-5.Eksyneet. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 951-0-25898-9.Höyhen. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-26903-4.Tammilehto. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29641-4.Yhdyntä. Reunahuomautus sotahistoriaan. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-30350-X.Siunaus. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-33308-2.He. Helsinki: WSOY, 2010. ISBN 978-951-0-36170-2.Häväistyt. Helsinki: WSOY, 2011. ISBN 978-951-0-38275-2.Herodes. Helsinki: WSOY, 2013. ISBN 978-951-0-39546-2.Pimeys. Helsinki: Like, 2014. ISBN 978-952-01-1207-3.Irinan kuolemat. Helsinki: Like, 2015. ISBN 978-952-01-1292-9.Pilatus. Helsinki: Like, 2016. ISBN 978-952-01-1441-1.

Kuunnelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Naisen varjo
  • 1809


Kuvahaun tulos haulle asko sahlberg
(Kuvan lähde: Wikipedia.fi)

tiistai 17. lokakuuta 2017

PERINTÖTILA;ANNE B.RAGDE

Anne B Ragden (1957)sukutronikan viimeisin kirja on nimeltään Perintötila(2017). Suvun tronikan aloitti kirja nimeltä Berliinin poppelit(2007), sitten ilmestyi Erakkoravut(2008) ja Vihreät niityt(2009). Kirjasarjassa seurataan tanskalaisenNeshovin suvun vaiheita. 
Kirjoissa on mielestäni todella onnistuneita luonnekuvauksia ja kirjojen kautta pystyy eläytymään niissä kerrottujen perheiden elämään; siis mielikuvituksessa.
Teokset:
  • Berliininpoppelit. (Berlinerpoplene, 2004). Suomentanut Tarja Teva. Helsinki: Tammi, 2007. ISBN 978-951-31-3612-3.
  • Erakkoravut. (Eremittkrepsene, 2005). Suomentanut Tarja Teva. Helsinki: Tammi, 2008. ISBN 978-951-31-3613-0.
  • Vihreät niityt. (Ligge i grønne enger, 2007). Suomentanut Pirkko Talvio-Jaatinen. Helsinki: Tammi, 2009. ISBN 978-951-31-4527-9.
  • Satunnaista seuraa. (Nattönsket, 2009). Suomentanut Katriina Huttunen. Helsinki: Tammi, 2011. ISBN 978-951-31-5762-3.
  • Aion tehdä sinut onnelliseksi. (Jeg skal gjøre deg så lykkelig, 2011). Suomentanut Katriina Huttunen. Helsinki: Tammi, 2013. ISBN 978-951-31-6608-3.


    (lähde:Wikiperia)



    Kuvahaun tulos haulle Anne B Ragde
    (kuvan lähde: www.lithusbergen)

    tiistai 26. syyskuuta 2017

    MERELTÄ KÄY MYRSKY; ANNIKA SJÖGREN

    Annika Sjögrenin hieman jo vanhempi dekkari Mereltä käy myrsky, sijoittuu koulumaailmaan.
    Koulun rehtorin katsotaan syyllityneen virkavirheeseen , kun tämä on jättänyt ilmoittamatta ulkomaalaistaustaisen perheen lapsen vammoista.
    Rehtorin omassa elämässäkin on vaikeuksia ja kaiken huipuksi tytär katoaa tuntemattoman poikaystävän kanssa.
    Onneksi lopussa kaikki selviää vaikkei kaikilta osin onnellisesti.
    Kirja on mielestäni sujuvasti kirjoitettu, vaikka aihepiiri voikin olla joillekin outo.

    Ruotsalainen Annika Sjögren (s. 1951) on toiminut yli kolmekymmentä vuotta opettajana ala-asteella ja kirjoittanut pakinoita ja rikosnovelleja.(www.like.fi)

    Teokset:
    Kuin hiipuva hiillos (2010)
    Ei liikahda lehtikään (2009)

    Annika Sjögren
    (Kuvan lähde:www.like.fi)


    maanantai 31. heinäkuuta 2017

    PYSTYYN KUOLLUT;VEXI KORHONEN

    Vexi Korhonen(1949) on 10 vuoden tauon jälkeen kirjoittanut jälleen jatkoa Salo-sarjaansa. Vaikka tauon aika oli pitkä, löytyihän se vanha kunnon Salo, sieltä tekstistä. Entinen poliisi, nykyinen yksityisetsivä.
    Tutkittavana on jälleen murha tai murhat,ja tälläkertaa yksityisetsivän apua pyytävät muukalaislegiolaiset.
    Suosittelen "Salon ystäville".

    Tuotanto

    Kari Salo -sarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]





    Kuvahaun tulos haulle wexi korhonen
    (Kuvan lähde: www.paivanlehti.fi)

    KUN KUSTAAA OTTI VAIMON JA FESTARI KUULUMISIA



    En ole paljon kesän aikana matkaillut, mutta naapuri pitäjässä on tullut vierailtua muutaman kerran kesän aikana mielenkiintoisissa tapahtumissa. Kaikki hieman erilaisia.
    Kävin nimittäin katsomassa Kyläsepän teatterissa näytelmän Kun Kustaa vaimon otti. Siinä oli yhdistettynä erään kylän naishuolia niin näyttelemisen, että laulamisen avulla. Ja löysihän se Kustaa sen oman kultansa ja aika moni muu kyläläisistä näytelmän aikana. Nuori haitaristi ansaitsee erikoismaininnan.

    Lisäksi poikkesin kesän aikana saman pitäjän maalaistorilla, mistä löysin niin leipää, sämpylöitä, talkkunajauhoja kuin aina himoitsemaani metrilakua.

    Täytyihän siellä naapuripitäjän festareillakin käydä, nimittäin Höyryfestivaalissa. Siellä esiteltiin muun tarjonnan lisäksi erilaisia höyrykoneita.Jotka mm.käyttivät niin sirkkeliä, kuin pumppusivat tai ruiskuttivat vettä höyryn voimalla.
    Sinne ja takaisin liikuin tietenkin höyryvetoisella museojunalla. Festarien aikana oli mahdollisuus kulkea junilla pääsylipun hinnalla Jokioisten Museorautatiellä. 

    Kun sääkin helli jokaisena päivänä, mikä oli nauttiessa, vaikkapa kahvikupin kera.