Välillä taas muutakin kuin vain kirjoja ja kirjoja.
Minulle oli suotu kunnia osallistua Tampereen Näkövammasiten tuki ry:n 40-vuotis juhliin Tampere-talossa.
Jo pelkästään talon valtavuus, vaikka käytössä olikin nyt vain osa, kun osa oli rakennustöiden vuoksi suljettu. Mieleen jäi vasinkin talon tilojen valoisuus, jonka aiheutti ilmeisesti lasiseinien käyttö.
Vaikken ottanutkaan mukaan ketään avustajaa, oli koko ajan joku tarvitessa tarjoamassa apuaan, joten todella hienosti järjestetty tuo avun saantikin.
Juhla järjestettiin 3:n kerroksen Maestro salissa, jossa kuulijoilla oli tilaisuus kuulla ja nähdä, niin asia pitoista esitelmää kkuin soittoa ja laulua. Pääteemana kuitenkin palkinnot ja niiden saajat.
Saimme kuulla niin silmälääkärin, katupäälikön kuin papinkin näkövammaisuutta käsittelevät puheenvuorot.
Välillä salin täytti joko harmonikan soitto tai laulu. Esiintyjät olivat Joose Ojala ja Eveliina Ruhalahti.
Harmonikan soittajan koira osoitti virkeytensä nostamalla päätän joka kerta kuin isäntä lopetti soittonsa. Musiikin jatkuessa tai isännän palatessa paikalleen oli aika taas ottaa nokoset. Eipä oltu vielä lähdössä minnekään.
Lopuksi nautimme viereisessä tilassa kahvit kera suolaisen ja makean leivoksen.
Tuolta kolmannesta kerroksesta avautui todella hieno maisema joelle näin korkeammalta katsottuna. Käytin alakertaan menossa lasiseinän viereistä näköala hissiä. Mieleni teki kääntää selkäni ja katsoa maisemaa, mutta jätin sen kuitenkin tekemättä. Yhtä huikea varmaankin kuin tuo lasiseinän tarjomama.
Kiitoksia niin kutsun lähettäjälle kuin juhlivalle yhdistykselle.
Sinikka sieltä maalta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti